Kevyttä kenttäeräilyä kesälomalla

kota

Helteisen etelänreissun - Kalajoki, Heinola, Vaasa - jälkeen ajettiin heinä-elokuun vaihteessa pohjoiseen Porttipahdan mökille viilentymään. Tuntui luksukselta sytyttää tervastulet takkaan ja laittaa villasukat jalkaan, ettei paleltuisi. Hiki valui vasta, kun oikeasti teki jotakin.

Mökkitontille oli ilmestynyt kaksi uutta rakennusta: kuvan grillikota ja saunakota. Löylyt olivat niin makoisat, että ensi kesänä vanha mökkisauna muuttuu makuuhuoneeksi. Vielä kun kotien väliin saadaan terassi ja kylpytynnyri, niin jo vain kelpaa vaikka talvipakkasilla lillua lämpimässä, pipo päässä pimeässä, revontulia tuijotellen...

Tyttöteurastaja

Vuotson Lapin Markkinoilla sattui erikoinen jälleennäkeminen, kun törmäsin Lehvosen Riittaan (kuvassa) ensimmäisen kerran sitten v. 1986. Etelän tyttö oli silloin Kopsusjärven seudulla yksin vaeltamassa eräopaskurssinsa päätteeksi. Satuimme syksyllä linnunpyynnin aikaan samalle kammille, jonne olimme Harri-veljen ja Hilippa-serkun kanssa ajatelleet majoittua, mutta kämppä olikin lukittu.

Riitta oli myöhemmin mennyt naimisiin poromiehen kanssa ja jäänyt pohjoiseen Purnumukan kylään. Hän oli miehensä kanssa markkinoilla myymässä 3 koon tuotteita: kirjoja, kortteja ja kondomeja. Siinä jutellessamme paljastui, että Tyttöteurastaja-kirjaansa hän oli taltioinut muistiinpanojensa perusteella tuon kohtaamisemme kairassa. Muistelu alkoi näin:

"Tammakkolammin varauskammilla oli kolme poikaa 'murtautumassa' kammiin. Säikähtivät, kun näkivät minut ja tulivat yllätetyiksi. Rinkka selässä jäin seisoskelemaan ja juttelemaan heidän kanssaan - ja itse asiassa neuvoin heille lopulta konstin, millä he saivat kammin oven nostettua paikoiltaan ja pääsivät sisälle nukkumaan."

Minulla oli sellainen muistikuva, että paikalle tuli yllättäen tyttö, joka yksin siirsi oven alla olleen ison kiven sivummalle. Me olimme kolmistaan ähisseet sen kimpussa. Muistan myös ihmetelleeni, miten hän nosti valtavan rinkkansa yläkautta pään yli pois selästään. Minun piti salaa käydä kokeilemassa, mitä rinkka painoi. Painoi se varmaan yhtä paljon kuin meidän reput yhteensä.

KypsäHilla

Tänä vuonna hillaa on hyvin ainakin Porttipahdan seudulla. Harvoin on talven marjat saatu niin helposti kuin nyt. Voi olla, että mukana oli myös hullun tuuria, kun hieno, koskematon hillapaikka löytyi autolta n. 100 m päästä. Melkein nyrkinkokoista kypsää marjaa odottaa jängät pullollaan poimijaansa.

Tammukka

Tammukka oli hyvällä syönnillä Pomokairassa, vaikka puro oli tulvassa. Rajut ukkoskuurot kuitenkin nostivat edelleen vedenpintaa ja roskittivat sen hetkessä niin, että syönti loppui kuin seinään. Kerkesin kuitenkin pyytää ruokakalat ennen sitä. Tammukat ja harrit hiillostettiin herkuksi uuden grillikodan loisteessa.

Jokivene

Isäukon veistämä 4,5-metrinen, vasta tervattu jokivene odottaa malttamattomana pääsyä sauvottavaksi. Hän on tehnyt veljelleni ja minulle vastaavanlaisen mutta vähän pitemmän vaneriveneen, jolla kelpaa nousta mataliakin jokia ihan latvoille asti.