Kodanpolttama

Tämä muistelus on maaliskuulta 2002. Olimme riekonpyynnissä Utsjoen puolella, hiihdettiin Pulmankijärveltä Tsoagesjavresta vähän länteen:

"Meillä oli mukana uusia varusteita: kotakangas, kamiinana vanhan pesukoneen rumpu sekä ahkio. Kerrankin oltiin omillamme velipojan kanssa: lainavehkeitä ei juuri nimeksikään.

Paljakka-ahkio ajoi asiansa, mutta pakkoko se oli kaikki tavara siihen tunkea? Pulmankijoen rinne on niin jyrkkä, ettei siitä erkkikään nouse vene perässä. Harri ja Markku nousi, mutta palautuminen vei päiviä ja monta askia tupakkia. Ensimmäinen yö oltiin Tsuomasjärvellä, sisävessa ja kaikki. Toinen jo upouudessa kodassa Ravdojavren alapuolisen javren rannalla. Mie nukuin hyvin, koska oli lauha yö ja Harri oli kipinämikkona.

Pesurumpu oli kätevän narun varassa roikkumassa ruodepuista. Ensin oli kuitenkin ohutta kettinkiä muutama metri. Sitä oli liian vähän, koska rumpu pari kertaa kolahti alas kun naru paloi poikki heti kettingin yläpuolelta. Niin kauan kuin naru oli ehyt sillä pystyttiin säätelemään pesurummun ja samalla lämmön korkeutta. Näin teoriassa.

Kolmantena yönä riemu sitten repesi, kun kodan kolmas ruodepuu petti juuri kun oltiin totivesi saatu kiehuvaksi. Se tuntui vähän laholta jo kotaa pystytettäessä, myönnetään, mutta se oli niin sopivan mittanen. En maininnut laiskuuttani siitä velipojalle, kirvesmiehelle, mitään. Olisi kuitenkin teettänyt uuden.

No, railakkaasti roihuava pesurumpuhan romahti alas, kun märkien kumisaappaitten ja vaatteitten raskauttama laho puu antoi periksi. Käytännössä koko kota tuli kerralla alas. Silmänräpäyksessä oli täydellinen pimeys. Ei muuta kuin oviaukkoa hakemaan pilkkopimeässä ja tuhannen savussa. Melkein tuli hätä. Törmäsin kömpiessäni Harriin ja siitä sitten lopulta löydettiin jotenkin oviaukon vetoketju. Äkkiä jätkät kalsareissa taivasalle. Aah, raitista ilmaa! Revontulet paloivat komiasti taivaalla.

Kotaan paloi 2 reikää: kamiinan kohdalle iso ja trangian kohdalle pieni. Ei onneksi tullut muita vahinkoja. Ei kait sole mikhän, Harri totesi, kun selvisi etteivät saappaat eivätkä housut olleet palaneet. Totivesi oli kuuma, joten se nautitiin ihan rauhassa. Sitten hiihettiin yötä myöten Tsaarajärven kämpälle vain välttämätön tavara repussa. Seuraavan päivän valossa haettiin loput tavarat.

Kämpältä jatkettiin riekonpyyntiä. Ihan hyvällä menestyksellä. Ylitettiin jopa vähän kiintiökin - 13 riekkoa - mutta edellisvuosi jäikin vähän vajaaksi. Anteeksi."